Vaviskaa suunnittelijat, tulevaisuus on heidän! – Oivalluksia palvelumuotoilukoulusta

Anniina Ojutkangas4.3.2021SuunnitteluLukuaika 6 min

Kun mukaansatempaava tamperelaisten kuudesluokkalaisten kanssa toteutettu palvelumuotoilukoulu tuli päätökseen joulukuussa 2020, oli mieli haikea, mutta inspiroitunut. Mitä kaikkea tässä mielenkiintoisessa muotoiluprojektissa oikein tehtiin ja mitä sen tuloksena syntyi? Ja ennen kaikkea, mitä me opimme?

Palvelumuotoilukoulu on Franticin palvelumuotoilukonsepti, joka toteutettiin ensimmäisen kerran tamperelaisten kuudesluokkalaisten kanssa syksyllä 2020. Oppilaat suunnittelivat pilottiprojektissa omaa hyvinvointiaan tukevia digitaalisia ratkaisuja.

Eräänlainen design sprint

Palvelumuotoilukoulun rakenne noudatti ketterästä kehittämisestä tutun design sprintin rakennetta osittain, mutta räätälöimme sen kouluympäristöön paremmin toimivammaksi. 

Kun sprintit vedetään yleensä läpi viikossa, oli työpajat jaettava eri oppiaineiden tunneille ja hajautettava koko syyslukukauden ajalle. Yhteen työpajaan käytettävä aika oli hyvin rajallinen, mikä vaikutti sekä työpajojen sisältöihin että materiaaleihin. Vastasimme haasteeseen keskittymällä erityiseen selkeyteen opetusmateriaalien suunnittelussa ja työpajojen ohjaamisessa.

Työpajat mukailivat myös muotoilussa paljon käytettyä Design Councilin tuplatimanttimallia. Projekti alkoi hyvinvointiteeman tutkimisella ja jatkui ideoinnin ja oikean ongelman rajaamisen kautta prototyyppien rakentamiseen.

Tuplatimantti (tai double diamond) jossa kuvataan palvelumuotoilukoulumme etenemistä

Palvelumuotoilukoulun rakenne tuplatimanttimallin mukaan

Prototypointi ja niiden testaus luokkakavereiden kanssa osoittautuivat erityisen mielekkäiksi vaiheiksi oppilaille. Tähän oli todennäköisesti syynä muotoiluprosessin epämääräisen alkuvaiheen konkretisoituminen käsinkosketeltaviksi sovellusten prototyypeiksi, joiden kautta oppilaat saivat palautetta ja kehitysideoita.

Lopuksi palvelukonseptit kiteytettiin testitulosten perusteella ja valmistauduttiin niiden esittelyyn skenaarioiden ja prototyyppien avulla. 

Saavutettavaa palvelumuotoilua

Lasten opettaminen oli uusi kokemus sekä minulle, että palvelumuotoilijakollegalleni Emma Laiholle. Eräs heti projektin alussa vastaan tulleista kysymyksistä nousikin esiin juuri opetusmateriaaleja suunnitellessa: miten palvelumuotoilua tulisi sanoittaa alakouluikäisille lapsille? 

Palvelumuotoilussa, niin kuin monella muullakin alalla, käytetään paljon erikoistermejä, jotka voivat olla asiaan vihkiytymättömille aikuisillekin vieraita. Kuinka siis voisimme olettaa, että 11-vuotias ymmärtää mitä tarkoitetaan, kun puhutaan fasilitoinnista tai prototypoinnista? Emme voineetkaan.

Päätimme tehdä materiaaleista mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä, saavutettavia. Tämä tarkoitti erikoisempien muotoilutermien välttämistä, tai jos niitä käytettiin, avattiin niiden merkitys ensin huolella. Jo pelkästään palvelumuotoilu oli oppilaille käsitteenä tuntematon, joten se esiteltiin konkreettisten esimerkkien kautta. 

Myös oppilaiden ikäkauden kehitys oli otettava huomioon. Alakouluikäisillä ei ole samanlaista työelämästä hankittua kokemusta työskentelytavoista kuin aikuisilla. Uusien työtapojen ja ajattelun omaksuminen voi olla raskasta, joten kevensimme ja yksinkertaistimme materiaaleja hieman. Esimerkiksi palvelupolusta käytettiin nimitystä päivän kulku, ja skenaarioista puhuttiin tulevaisuustarinoina. 

Aitoihin tarpeisiin pohjautuvia innovatiivisia ratkaisuja

Suunnittelua ohjasi kaksi jo projektin alkuvaiheessa määriteltyä suunnitteluajuria eli design driveria: hyvinvointi ja digitaalisuus, olihan tavoitteena suunnitella hyvinvointia tukevia digitaalisia palveluita. Hyvinvointi-teema kulki mukana läpi työpajojen, ja siihen palattiin tarvittaessa pitkin projektia. Digitaalisuuteen oppilaita ei tarvinnut juurikaan ohjata, vaan internetin ympäröimänä  kasvaneet diginatiivit alkoivat suunnittelemaan digitaalisia ratkaisuja pyytämättä. 

Palvelumuotoilukoulussa syntyi kolme oppilaiden omista tarpeista lähtenyttä hyvinvointi-teemaista sovellusta.

  • Kouluruokailuun liittyvän sovelluksen ajatus on lisätä vuorovaikutusta oppilaiden ja keittiöhenkilökunnan välillä, keräten tietoa ruokamieltymyksistä ja terveellisistä elämäntavoista.

  • Kiusaamisen ehkäisyä edesauttava sovellus tarjoaa kiusaamista kokeneille mahdollisuuden keskustella sekä ammattiauttajien että muiden kiusaamista kokeneiden  kanssa, tehden samalla kiusaamista läpinäkyvämmäksi yhteiskunnassa.

  • Ilmastonmuutosta hidastavan sovelluksen idea on auttaa käyttäjiään pienentämään hiilijalanjälkeään, tarjoten ekologisia reseptejä, vinkkejä ja ekologisten tuotteiden verkkokaupan. 

Prototyyppi kouluruokailuteemaisesta sovelluksesta

Kouluruokailuteeman prototyyppi

Aitoa osallisuutta ja vaikuttamista muotoilun avulla

Oppilaiden suunnittelemat palvelut yllättivät - ainakin meidät vetäjät - edistyneisyydellään,  innovatiivisuudellaan ja yhteiskunnallisella merkityksellään. Kuudesluokkalaisten diginatiivius ja kokemukset digitaalisten palveluiden käyttäjinä olivat nähtävissä suunniteltujen käyttöliittymien mielenkiintoisissa ja yksityiskohtaisissa ominaisuuksissa ja toiminnallisuuksissa. 

Oppilaat osoittautuivat myös kokeneiksi projektityöskentelijöiksi, joilla oli homma presentaatioita myöten hanskassa. Kaikki ratkaisut saivat positiivista palautetta ja jatkokehitysideoita projektin päätteeksi Tampereen kaupungin Kasvatus- ja Opetuspalveluiden johtoryhmältä. 

Oppilaiden kyky monipuoliseen ja laaja-alaiseen ongelmanratkaisuun sekä ideoiden raikkaus ilahduttivat varmasti jokaista kokeiluun osallistunutta aikuista. Tässä toteutui hyvin oppimisen ideologia ”ei koulua vaan elämää varten”. 

–Kristiina Järvelä, Perusopetusjohtaja

Kävi myös ilmi, että kahden suunnitellun sovelluksen tyyppisiä ratkaisuja oli jo kehitteillä. Oppilaiden innovatiivisia ideoita luvattiin viedä eteenpäin sovellusten kehittäjille ja ottaa mukaan kehittämiseen. 

Tämä oli tärkeää erityisesti osallisuuden kokemisen näkökulmasta. Oppilaat saivat äänensä kuuluviin osallistavan muotoiluprosessin kautta ja pääsivät aidosti vaikuttamaan työllään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tulevaisuudessa.

Prototyyppi ympäristöteemaisesta sovelluksesta

Ilmastonmuutos-teeman sovellus

Mitä opimme?

  1. Uuden aihealueen opettamisessa on tärkeää ottaa huomioon oppijoiden lähtötaso, niin lasten kuin aikuisten kohdalla, ja välttää turhaa jargonia.

  2. Lasten ja nuorten innovatiivisuutta ja kokemusasiantuntijuutta kannattaa hyödyntää osallistamalla heitä mukaan palveluiden kehittämiseen useammin.

  3. Palvelumuotoilu sopii lapsille ja kouluympäristöön hyvin, ja tuo uudenlaisia tapoja ja näkökulmia oppimiseen.

Jos siis olet digitaalisten palvelujen suunnittelija, kannattaa pitää huolta oman ammattitaidon kehittämisestä – joku heistä voi olla sinunkin työkaverisi jo vuosikymmenen päästä. Ja se on vasta alkua. 

Palvelumuotoilukoulu sopii myös yrityksille, jotka kaipaavat uudenlaisia näkökulmia kehittämiseen ja haluavat kasvattaa muotoilukypsyyttään palvelumuotoilun avulla. Haluatko kuulla konseptista lisää? Ota yhteyttä!

Lue lisää

Blogi

Kuudesluokkalaiset omaa hyvinvointiaan tukevia digitaalisia palveluja suunnittelemassa

Kuinka lapset voisivat itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja osallisuuteensa muuttuvassa maailmassa? Tämä oli lähtökohta, kun lähdimme osallistamaan tamperelaisia kuudesluokkalaisia heidän omaa hyvinvointiaan tukevien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun palvelumuotoilukoulu-projektissa.

Blogi

Osallista, älä oleta – näin pääset asiakkaiden osallistamisessa alkuun

Kun aloitamme uuden projektin tai uudistamme aiempaa verkkopalvelua, miten varmistamme, että kuuntelemme aidosti asiakkaitamme – palvelun käyttäjiä? Kenen kokemuksista, tarpeista ja toiveista meidän tulisi olla kiinnostuneita, ja millä keinoilla tavoitamme heidät?